subtitle missing

Uus blogi

2011-09-09T20:47:00.003+01:00

Aloitin nyt uuden. Tuo on kyl hankala kun ilmaisversiossa ei oo kommenttimahdollisuutta. Toisaalta kännystä saa kuvat ja videot suoraan.

Beta-versio, nimeä pitää viel miettiä mm: ~~http://valheita.tumblr.com~~. Vaihdoin osoitetta, koska idea vähän niin kuin alkaa kiteytyä: http://paluu.tumblr.com

Tää viel

2011-09-08T22:42:00.001+01:00

2011-09-04T13:15:00.005+01:00

Jaa, taidanpa lopettaa tän, arkistoida ja avata uuden. Vois ehkä kirjoittaa englanniksi, ja mennä sillä asenteella että kokonaan julkisesti ja enemmän kuvia.

Joo.

Kiitos hei, riitti sei.*

*10 pistettä kirjallisuusviittauksen ensimmäisenä tunnistavalle.

150 kg lähdössä matkalle Euroopan halki

2011-08-29T23:21:00.004+01:00

150 kg lähdössä matkalle Euroopan halki, a photo by mikko5 on Flickr.

Näyttääpä kengät isoilta...laatikot on kuitenkin metrin pituisia.

Mustaan kassiin menee fillari.

Vaakakuvia kannattaa klikata isommiksi, tää rajaa taas oudosti.

pingis

2011-08-29T23:19:00.003+01:00

IMG_2136, a photo by mikko5 on Flickr.

puutarha

2011-08-29T23:19:00.001+01:00

IMG_2084, a photo by mikko5 on Flickr.

pyörällä II - Etsi kuvasta poro.

2011-08-29T23:18:00.005+01:00

IMG_2072, a photo by mikko5 on Flickr.

pyörällä

2011-08-29T23:18:00.001+01:00

IMG_2070, a photo by mikko5 on Flickr.

2011-08-25T21:37:00.002+01:00

Edellisestä jatkaen: aliarvioin sen, että miten vaikeeta on pakata tavarat laatikoihin ja sen seurauksena myöhästyin - en tilannu rahtia tarpeeksi ajoissa, että ne ois voinu huomenna tulla hakemaan. Sen seurauksena jouduin siirtämään lentoni, koska en halunnut jättää lähettämistä kenenkään muun vastuulle. (Mun kauhukuva on se, että se kuski ei suostu ottamaan niitä laatikoita, koska ne on väärin pakattu tai liian isoja tms.)

Rahaa meni vähän kyllä enemmän kuin olin varautunut, en ollut ottanut huomioon arvonlisäveroa ja tietysti sit halusin tuon vakuuttaakin kunnolla, kun siellä on mun studio (leijun muuten vieläkin siitä ajatuksesta että uudessa paikassa mulla oikeasti tulee olemaan erillinen studiotila).

Pakkausmateriaalit maksoi myös yllättävän paljon, jouduin tilaamaan mittoihin tehtyjä laatikoita ja niitähän ei saanu tietystikään yksittäisinä kappaleina. Teipin pitää olla oikeenlaista eli tavallista kalliimpaa, laatikoiden pitää olla tiiviitä eli styroksinpalasista saa maksaa myös... En vieläkään oo ihan täysin zen noiden kestävyydestä, mut onneksi ehdin käyttää vielä lisää rahaa pakkausmateriaaleihin ennen kuin ne sitten tiistaina lähtee.

Mut ihan jees, täällä on ollu vaihteeksi hyviä säitä, käytiin lähipuistossa pelaamassa pingistä ja eilen pyöräilin Tottenhamiin styroksin perässä. Perjantaina pidetään läksiäisiä mulle ja Vanelle joka muuttaa Brightoniin, niin saan sielläkin sitten juhlia kunnolla. Ehdin myös paikata seiniin tekemäni reiät (mitäköhän siihen kannattais käyttää?) ja kuskata lahjoituksena saamani mööpelit johonkin muualle niin ei tuu niistäkään sanomista ja saan ehkä vuokratakuuni lyhentämättömänä takaisin.

2011-08-25T18:20:00.001+01:00

AAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAAA

breakfast of champions

2011-08-23T10:51:00.000+01:00

Kahvi mustana, puuro streittinä ja leikit leikkinä.

Home sweet home?

2011-08-21T16:19:00.006+01:00

Reintegration: The ten top immediate reentry challenges

1. Boredom. The excitements and challenges of the host country are gone.
2. ”No one wants to hear”. Everybody deals with his/her own concerns (the ”uncle Charlie syndrome”)
3. Difficulties to explain coherently what really happened. Those who listen don’t have the frame of reference or travel background to understand.
4. Reverse ”home” sickness. Feelings of being lost and lonely.
5. The relationships at home have changed. The returnees as well as those who stayed at home have altered.
6. Some people don’t appreciate the changes of the returnees. This may be caused by jealousy, fear, or feelings of superiority or inferiority.
7. People misunderstand. They interpret words and actions. Humor may be understood as sarcasm, an offer to help as criticism, the expression of affection as ”showing off”.
8. Feelings of alienation. The feeling of being ”back home” is not as natural or enjoyable as expected.
9. Inability to apply new knowledge and skills. Lack of opportunities to apply the newly gained social, linguistic, and practical coping skills.
10. Compartmentalization and loss of experience. The pressures of job, school, family, friends, often combined, may contribute to a feeling of loosing the experiences.

Tips for those who stayed at home

1. Support the preparation of the returnees for coming home. This can be done even from far away.
2. Be prepared that a new person – somebody you don’t know – will come home.
3. Mark the reentry clearly for the returnees and for those who stayed at home.
4. Avoid criticism and mockery for seemingly strange patterns of behavior and new attitudes.
5. Be attentive towards your own expectations. Avoid to push the returnee into old roles.
6. Create opportunities for the returnees to report on their experiences. Listen carefully and try to understand their significance for them.
7. Acknowledge that the returnees have lost something: friends, a stimulating environment, the feeling of being special, responsibilities, privileges...
8. Encourage contacts to friends and institutions in the former host country.
9. Encourage contacts to people who have successfully gone through the experience of returning home.
10. Accept critical comparisons of culture and lifestyle – you might be able to learn something...

Täältä lisää

2011-08-17T20:30:00.002+01:00

Kirjoitin tänään sähköpostin jatkoksi kämppisten mailiin vuokranantajalle:

"I can confirm for my part that although not the only reason for my decision to move out, *'s behaviour has definitely had a major impact on it. Throughout my stay in * I've felt more and more intimidated by him and during the last months it's got to the point where I've felt best to stay out of the common areas whenever he's present. Simply put, I find him intrusive, prying, paranoid and at times threatening."

Sori et oon jatkuvasti täällä negis, mut huomaan kyllä että kuin paljon vaikutusta näillä kaikilla on ollu mun fiiliksiin. Hullujen kans joutuu asumaan.

Oiskohan mitään muuta kerrottavaa? Rahtiin soveltuvat laatikot on ihan sikakalliita, jos niitä joutuu ostamaan. Ei sillä ettei se rahtikin olisi. Toivottavasti selviän tavaroiden siirtämisestä 250-300 punnalla. Muuttofirmat on vielä kalliimpia.

Mietin, että pitäiskö vielä ostaa nastarenkaat fillariin, täältä sais puolet halvemmalla.

Kämppikset suunnittelee jotain ylläriläksiäisiä (meitä on niin monta että niissä on kivojakin) mut ne paljasti sen vahingossa.

2011-08-16T14:54:00.006+01:00

Hyvä päästä pois täältä ihan siitäkin syystä että mä en tiedä mitä mun ja kämppikseni G:n yhteiselosta tulis jatkossa. Mulle tulee koko ajan enemmän mieleen tästä touhusta se miten sisarukset kinastelee...äsken se oli kateellinen parmesaanikasasta mun pasta-annoksen päällä ja meinasi tunkea sorminensa mun lautaselle ja ottaa siitä itselleen, minkä seurauksena mä tönäsin sitä, nappasin pöydältä mustapippuripussin ja holautin kunnon keon sen gnocchiannokseen...siitäpähän oppii tulemaan mun ja mun ruoan väliin.

Kosto on kuulemma varma.

Tää oli jatkoa viime viikkoiseen kohtaukseen kun olin nukkumassa ja keittiössä oli bileet ja G tuli mun ikkunan taakse aamuyöllä huutamaan että 'you're not sleeping!!'.

2011-08-10T13:36:00.001+01:00

Muutan ehkä Espooseen, of all places.

2011-08-09T11:55:00.001+01:00

2011-08-08T17:12:00.001+01:00

Nyt ne mellakat alkaa tässä naapurissa.

naapurisynkistelyä

2011-08-05T18:47:00.001+01:00

Kämppisten riidat alkaa olemaan siinä vaiheessa, että jonkun täytyy muuttaa pois tai seurauksena on väkivaltaa. Kuuntelin/äänitin just 15 minuuttia riitelyä, taas kerran.

Ongelmana on tää eräs tyyppi, jonka takia aikaisempiakin kämppiksiä on muuttanut pois. Se on jotenkin aika perustavanlaatuisesti sekaisin, vainoharhainen ja muuta. Joskus tossa keväällä se esimerkiksi tuikkasi ilmoitustaululla olevan lapun suutuspäissään tuleen. Tää on pahin asia, jonka se on tähän mennessä tehnyt, muuten se lähinnä ahdistelee sanallisesti. Viime yönä mä näin unta jossa se ampui ihmisiä, se oli yhdistelmä Norjan tapahtumia ja saksalais-turkkilaista kunniamurhasta kertovaa elokuvaa, jonka katsoin viime yönä.

Tää yhdistettynä siihen, että oon alakerrasta saanut koko vuoden kuunnella naapuripariskunnan riitelyä (Viime aikojen hitti: 'Get out, get out, get out, fuck off' kesto: 5:oo minuuttia). Kuulen joka sanan, nään ne aamulla puutarhassa ekana kun avaan verhot ja saan sen enemmän ahdistavan osapuolen vielä säännöllisin väliajoin aamiais- ja muina aikoina keittiöön selittämään sen maailmankatsomuksesta, joka on aika synkkä: 'I'm not a racist, I hate all people equally.' Kuulen illalla kun se katsoo natsipropagandaa, vähän aikaa sitten sain kuulla olevani 'nutter' niinku kaikki muutkin suomalaiset, ilmeisesti sen takia koska vaikenen sen seurassa useimmiten (koska mulla ei oo mitään halua alkaa oikomaan sen mielipiteitä).

Kun muutin tähän, niin ajattelin että tää on paras kämppä Lontoossa jossa mä oon asunut. Kun viime vuosikin meni aika meluisassa (ja homeisessa) kämpässä, niin kyl voi ymmärtää että mä olen aika kypsä lähtemään täältä. Suomessa asumisongelmat on aika paljon pienempiä yleensä (kantapääastujat ja haju rappaukäytävässä voi tuntua aika pieneltä ongelmalta näiden jälkeen).

--

Riidan lopuksi kämppis sanoi muuttavansa pois, mut toisaalta uhkasi että saattaa jäädäkin ('just to fuck you off') ja alakerran naapurit lähti tänään kahdeksi viikoksi pois.

päädystä vauhtia

2011-08-04T19:50:00.004+01:00

Tätä muuttohommaa on tullut mietiskeltyä aika paljon viime aikoina, mut jos oon ihan rehellinen niin en mä osaa nähdä Suomea oikein muuna kuin väliaikaisena vaihtoehtona. Nyt on vaan semmonen fiilis että ois hyvä chillata siellä kylmäosastolla vähän aikaa, Lontoo on väsyttävä vaikkakin antoisa paikka asua...ehkä mä tuun tänne jollekin lyhytaikaisemmalle oleskelulle joskus tai jotain. Tai sitten tuun tekemään maisterin tänne, tai jonnekin muualle kuten Saksaan, tai jenkkeihin (aina saa haaveilla). Just nyt ei vaan pysty olemaan täällä. Tiedostan hyvin että kuulostan häilyvältä, mut tiikeri, raidat jne - tätä on jatkunut kymmenisen vuotta, parempi vaan yrittää mennä virran mukana...

test me for a reason

2011-08-03T02:49:00.001+01:00

breaking news

2011-07-26T19:09:00.000+01:00

Suuntaan Helsinkiin.

2011-07-26T03:17:00.002+01:00

Mä aion irtisanoa vuokrasopimukseni huomenna. Nyt pitäis vielä päättää, että otanko vastaan tarjotun huoneen toisaalta vai lähdenkö Suomeen.

Töitä ei oo, jobseeker's allowancesta ei oo näkynyt päätöstä.

2011-07-19T18:42:00.002+01:00

Autechren Confield on kuumottava albumi, Amon Tobinin uusin vaikea. (Kuuntelussa aakkosten alkupään artistit nähtävästi.)

Työvoimatoimistot täällä on huonosti organisoituja. Avokonttorissa asiakkaan papereita kuljetellaan pöydältä toiselle, haastatteluun kutsuttaessa pyydetään tuomaan eri dokumentteja kuin mitä siellä tarvitaan, kysytään ihmeellisiä tietoja (mille lääkärille olet rekisteröitynyt? onko sinulla sukulaisia ulkomailla?). Tavoitteena on ilmeisesti antaa sen verran keppiä ettei kukaan jää elelemään yhteiskunnan varoilla...

valitusta

2011-07-07T13:35:00.004+01:00

Joulu oli keskellä kesää: arvosanta kävi kylässä ja toi arvosanat, mutta ei palautetta. Oon nyt lähettänyt kurssinjohtajalle kaksi emailia että missä palaute, mutta vastausta ei oo kuulunut (- peribrittiläinen tapa ilmaista että en tiedä/ei kiinnosta). Nyt mua epäilyttääkin, että perusteluita ei oo vielä kirjoitettu ja arvosanat jaettiin joltain muulta pohjalta. Oli se muutenkin prosessi että ylipäätään saatiin ne arvosanat, pdf:n siirtäminen nettiin kesti 8 työpäivää. Tehokasta touhua.

Ankarassa pohdinnassa on että pitäiskö alkaa järjestää Suomeen muuttoa nyt heti.

2011-07-05T00:10:00.002+01:00

Ex-luokkakaverin innoittamana yritin etsiskellä niitä kaikista vanhimpia biisejä mitä oon tehny (arvioisin että vuodelta 2001 tai 2002 vois olla jotain vielä, muistan että ne ihan ekat on kadonneet jo lopullisesti, mikä on harmillista, koska muistan että olin siirtäny kasetillekin yhden noisejutun, muistan kuunnelleeni sitä A:n isän stereoilla niiden olohuoneessa ja se käski lopettaa - kiinnostais erittäin paljon kuulla se raita nyt). En löytänyt vielä mitään vanhempaa kuin 2003, Suomessa saattaisi olla jossain tai jos elvyttäis tuon yhden vanhan kovalevyn. Löysin mm. erään parisuhteen päättämissähköpostit, vanhoja valokuvia ja irkkilogeja sekä vanhat nettisivut ja levyraatiohjelman jonka tein Iljan kanssa. Myös satoja biisinalkuja ja versioita niistä epäjärjestyksessä...nykyään osaan ehkä hallita versioitani jo vähän paremmin ja mikä tärkeintä, lopettaa sen minkä aloitan. (Löysin myös Lauran vanhoja novelleja! Myyn ne Seiskalle sitte ku sil on se Finlandia.)

2011-06-03T10:02:00.001+01:00

Ohi kuin lohi

2011-05-23T20:56:00.001+01:00

Myin jo pari ep:tä tiedostoina ja aikaisemmin muutaman cd:n. Nice.

2011-05-20T09:05:00.003+01:00

Oon huomannu, että tällaisina tärkeinä aamuina mun päässä soi usein Indiana Jonesin tunnari!

Tyhjyyden esinäytös

2011-05-19T23:16:00.002+01:00

Huomenna ois sitten se päivä eli esitelmä.

Ihmeellinen olo.

anti-kliimaksi

2011-05-18T22:49:00.002+01:00

Ensi viikolla meidän pitäis alkaa rakentaa näyttelyä. Kukaan ei vielä tiedä, missä se pidetään. Ensimmäinen luokkalainen vetäytyi jo showsta. Pistää miettimään, että mitä mä nyt ite sitten teen...

taistelu aikaa vastaan!

2011-05-14T23:41:00.001+01:00

Portfolion palautus maanantaiaamuna. Vielä pikkasen hommia tehtävänä.

Onneksi esitelmä on vasta perjantaina, niin ehdin valmistautua siihen sitten viikolla...

2011-05-10T22:09:00.002+01:00

Jotenki ihan piipussa oon. Meidän tehtävänannot on tänä vuonna muuttunu entistä epäselvemmiksi ja se kyllä syö mun motivaatiota. Että aina saa arvailla mitä odotetaan.

Toiselta vuodelta muistan semmoisen jutun että kun seurasin tehtävänantoa tarkasti niin siitä herui vähemmän pisteitä kuin sellaisile, jotka oli ottanut vapauksia. Se ei mee helposti Suomessa koulusivistyksensä saaneen tajuntaan tai ainakaan mun, että tehtävänannot kuuluu ymmärtää enemmän suunta-antavina kuin kirjaimellisina.

Musta on alkanut tuntua, että arvosanat on aika mielivaltaisia, ainakin meidän laitoksessa ja sitä myöten on oikeastaan alkanut kiinnostaa vähemmän että mitä sieltä tulee. Eikä sillä oikeastaan oo väliä monenkaan asian kannalta, ehkä maisterihaun, jos teen sen täällä. Mikä ei just tällä hetkellä tunnu todennäköiseltä.

Haluun vaan lomalle!

terveisiä vihannesmaalta

2011-05-08T20:41:00.006+01:00

Parin viikon päästä koulu on ohi, maltan tuskin odottaa. Vois olla ihan jees mennä töihin vaihteeksi ja kirjoittaa musaa siin samalla sit, tai siis oikeestaan vaan että ois kiva että ois oikeeta vapaa-aikaa, silleen ettei tarvi tuntea mitään syyllisyyden tunteita siitä ettei tee mitään.

Pari viikkoa pitäis vielä jaksaa!

Teetätin pienen erän CD:itä. Toivottavasti saan ne huomenna. Musat on myös mun nettisivuilla.

PS. Musta on tullu ihan mahdoton nettisivujen salasanojen kanssa, niitä on nykyään niin monta muistettavana että useimmille harvemmin käyttämilleni joudun resetoimaan sen joka kerta. Minähän en niitä salasanoja selaimen muistiin talleta, sen verran neuroottinen oon.

2011-04-15T15:31:00.002+01:00

Oonpa aika väsynyt. Vielä reilut neljä viikkoa. Jossain vaiheessa vois opetella esim rentoutumaan. Olettaen että se on opittavissa oleva taito, tai taito ylipäänsä.

punainen viiva

2011-04-09T01:05:00.002+01:00

+21°C
Pyöräilin lähetystöön äänestämään. Arvioitu aika yhteen suuntaan 50 minuuttia. Mun äänestysmatka: melkein kolme tuntia. Piti vähän katella karttaa, mut ei haitannu yhtään, sää oli niin hieno. Islingtonissa olis kyllä aika tosi hienoja paikkoja asua.

Kävin myöhemmin Seven sistersissä kaverilla ja tajusin että se on ehkä ghetoin paikka jonka oon täällä nähny, en oo vaan ajatellu sitä aikaisemmin. Iso kontrasti.

2011-04-06T18:58:00.001+01:00

Nukuin viime yön ikkuna auki.
Tänään sit lounasta puutarhassa.

Kesä on täällä!

2011-04-04T20:15:00.003+01:00

Onks näin kivaa opiskelualaa ees olemassa, voi hyvällä omallatunnolla vaan vääntää nappuloita päivät pitkät (taas kerran Pertti Jarlalle terveiset)!

Nii ja Suomeen taas kohta.

and now for something completely different

2011-03-27T18:46:00.002+01:00

Tässä tämmöinen vähän vanhempi veto, parantelin pikkaisen kun eräs henkilö halusi tän DJ-käyttöön...

Valtakunta (2011 versio) by Huuto 49

2011-03-26T21:18:00.001Z

work in progress

Dynamic Static (preview) by mhv

Lissää seuraa. Ei oo masteroitu, kuulokkeilla kuulostanee kivemmalta.

2011-03-23T00:17:00.003Z

Mua huvitti eilen kun mun luokkakaveri, ihan yks parhaista, kysyi multa että oonko mä posh. Se on ite työväenluokkainen, ei silleen huonolla tavalla kun voi olla, mutta silleen että siitä näkee ettei se oo ollu missään hienossa koulussa tai mitään. Mä luulen, että se vähän ajatteli että mä oon, sain siinä sitten todistella että ihan keskiluokkainen olen.

2011-03-20T22:45:00.004Z

SIELLÄ LEPÄÄ

mukana myös proosaa, kaveri vertasi Henry Milleriin, mikä on aika hauskaa kun ei siellä mitään törkeyksiä ollut.

tilannekatsaus

2011-03-15T21:14:00.002Z

Tässä laiva, tuolla karikko.

diagnoosi

2011-03-15T16:28:00.004Z

Parantumaton teoreetikko.

myers-briggs

2011-03-13T21:29:00.005Z

Tein pitkästä aikaa tän ja kyllä se persoonallisuustyyppi näyttää samana pysyneen tässä muutaman vuoden ajan.

Pari suosikkikohtaa tästä profiilista:

"INTJs apply (often ruthlessly) the criterion "Does it work?" to everything from their own research efforts to the prevailing social norms."

"--many also find it useful to learn to simulate some degree of surface conformism in order to mask their inherent unconventionality."

"--the knowledge and self-confidence that make them so successful in other areas can suddenly abandon or mislead them in interpersonal situations. -- Perhaps the most fundamental problem, however, is that INTJs really want people to make sense. -- the INTJ will expect inexhaustible reasonability and directness."

"Meitä" ois sitte vissiin 2% väestöstä.

LISÄYS: katso myös tämä

debrief

2011-03-08T20:49:00.004Z

Ei oo oikein muuta sanottavaa vieläkään kuin that bloody dissertation! Mut nyt tänään oon jo yli minimin, vielä tarvii viilata viimeinen luku kuntoon, kirjoittaa intro ja lopputulema, eli oletettavasti vielä muutama kymmenen ellei peräti sata a, and, the, however, therefore ja as a result of this:iä.

Tää on kyllä isoin, pisin ja työläin projekti, jonka oon koskaan tehny ja oon mielestäni suoriutunut vallan mainiosti. Aloin jo kesällä miettimään, että mikä ois hyvä aihe ja lueskelin, mut sitten joskus lokakuussa olin vielä aika epävarma, että mikä se tutkimuskysymys on. Ennen joulua se oli semmoista soutamista ja huopaamista ja sitten piti palauttaa se eka luku yhtäkkiä. Sen jälkeen en tehnyt oikein mitään johonkin kuukauteen, kunnes sitten taas tammikuun puolessa välissä aloin kirjoittaa vaihtelevalla motivaatiolla.

Sitten kun mun ohjaaja vaikutti niin innostuneelta koko hommasta niin sitten heittäydyin siihen oikein kunnolla, olin aikatauluissani varautunut, että joku 14 työpäivää siihen menee, sitten voin alkaa tehdä töitä projektien parissa...no nyt on mennyt melkein jo tuplasti varmaan, mut eihän sitä voi puolivalmiiksi jättää kun näin pitkään sitä on jo puserrettu, vaikka vähän kyllä hirvittää se, että kolmelle projektille on saman verran aikaa kuin tälle kirjoitukselle ja arvosanojen suhteen ne on tuplasti tärkeämmät. Mut minkä sille voi, mun vaihteistossa on vapaan lisäksi vain se isoin vaihde, sitä paitsi oon valmis yli viikkoa ennen takarajaa, se on mulle jo aikamoinen voitto itsessään. Jos tästä saan hyvän ja oon ees siihen musaprojektiin tyytyväinen, niin eipä sitä oikein muuta tarvitse. Oon aika varma, että pystyn saamaan sen tokaksi parhaan arvosanan ja sehän riittääkin sitten jo vaikka täälläkin useimpien paikkojen maisteriopintoihin...

Mä sanoisin, että tää on melkein gradun veroinen homma, tai siis Suomessahan tuo lasketaan kai sivumäärissä ja muistaakseni ne on 40-60 sivua. Tästä tulee noin 40 sivua rivivälillä 1.5. Oispas mielenkiintoista kirjoittaa joku vastaava nyt suomeksi, ois varmaan aika paljon helpompaa tällä kokemuksella ja kielihelpotuksella (vaikka eihän tuo englanti nyt niin vaikeaa ole, hah). Ois varmaan muutenkin aika paljon helpompi tehdä joku tutkinto...mullahan on opinto-oikeus humanistiseen käsittääkseni vielä voimassa...ehkä ihan hyvä, ettei oo tukirahoja saatavilla, tai saattaisin opiskella vähän lisääkin.

Viime vuosina oon vältellyt kauhuelokuvia, mut katsoinpa juuri Severancen, joka on brittiläinen sellainen. Se on kivasti höystetty huumorilla, mut ei silleen Hollywood-kauhukomediatyyliin vaan silleen brittiläisen kuivasti! Aika kiva.

Ainiin ja luin vähän aikaa sitten Havukka-ahon ajattelijan. Maailman meno on tainnut muuttua aika paljon 50-luvusta.

2011-02-15T23:43:00.003Z

Kirjallisen lopputyön loppu alkaa häämöttää jo! Mulla on melkein 5000 sanaa kasassa, lopullisen pitäis olla 8000-12000 sanaa! Vielä on neljä ja puoli viikkoa ennen palautusta. Jos saisin päättää, niin antaisin itselleni arvosanaksi 99/100!

homo homini lupus

2011-02-07T16:44:00.004Z

Multa on loppumassa ideat kesken kirjallisen lopputyön kanssa. Pääsen varmaan 4000 sanaan, mut sitten onkin sormi suussa. Toivottavasti mun ohjaaja on tällä kertaa jotenkin koherentti ja sillä on joku idea, että mistä loput 6000 saadaan. Pliis.

Naapuri (2011) esittää vaimolleen tuttua monologiaan: 'What the fuck is wrong with your fucking mind? I'm sick of your little games.' Aiheutettuaan pelottavalla käytöksellään seinänaapurini poismuuton sama herrasmies (2011, personal communication) tuli tänne selittämään että 'I'm not a twat, I know you think I'm a twat but I'm not.' ja 'I'm an artist, I'm a sensitive person. I wouldn't hurt a fly.' Nii, että osaa muutkin kuin suomalaiset (vrt. aikaisemmat lentokonekokemukset) kohdella toisiaan aika inhottavasti.

Tänne tulee ehkä kohta kevät.

2011-01-31T22:03:00.001Z

Uutta hommaa pukkaa! Näytän peliäni koululla taas helmikuun loppupuolella. Pitäis vissiin yrittää kehitellä sitä eteenpäin. Huh!

2011-01-28T16:15:00.003Z

Meidän luokasta, tai siitä motivoituneimmasta osasta, on muotoutumassa aika jännittävä yhteisö. Voisin luonnehtia sitä ainakin sanoilla kannustava ja auttavainen, ja motivoitunut tietysti.

Ehkä silläkin on osansa, että ei tarvi niin kauheasti kadehtia kun tehdään niin eri tyyppisiä juttuja? Voisin uskoa, että kilpailu ja kyräily on enemmän erikoistuneilla taidekursseilla kovempaa.

Yksi rakentaa instrumentteja romuelektroniikasta, toinen operoi tuoleilla ja kaiuttimilla ja sosiaalisilla konteksteilla, kolmas kiertää ympäri Englantia äänittämässä paikkoja ja neljäs rakentelee interaktiivista juttua liikkeentunnistimista ja levysoittimista.

2011-01-27T15:39:00.000Z

Lisäsin vielä selityksen siitä pelistä sinne videosivulle, kun ei siitä ehkä tajua mitä siinä tapahtuu.

2011-01-27T12:01:00.003Z

Nyt se on ohi! Seuraava deadline on 21. maaliskuuta, tutkielma.

Jotain on tapahtunut, koska esitelmä meni älyttömän hyvin. Harjoittelu auttaa paljon, ja sitten tietysti se että jos uskoo itseensä.

Toukokuussa on sitten se 45 minuutin esitelmä. En oo varmaan koskaan puhunut yhtäjaksoisesti niin kauaa.

Juhlittiin tuossa vähän tätä saavutusta, mikä taisi olla ensimmäinen kerta kun tämän lukuvuoden aikana istuttiin missään joukolla. Meno oli ihan niinkuin vanhoina hyvinä aikoina, mutta parempaa!

2011-01-24T18:30:00.001Z

välikritiikkiesitelmä

2011-01-23T14:18:00.002Z

Video siitä pelistä.

despondency free zone

2011-01-20T19:03:00.003Z

Success!

Tätä päivää voi muistella sitten seuraavina kuukausina.

2011-01-13T21:20:00.002Z

Ajattelin, että vois kirjoittaa jostain muustakin kuin koulusta ja niistä projekteista.

Mutta kirjoitanpa nyt kuitenkin ensiksi projekteista, niin saadaan tähänkin asiaan nyt selvyys:

1. Teen levyä, äänimateriaalina enimmäkseen radiot. Kokeilen kaikkia hulluja äänityssysteemeitä ja itse kehittelemiäni prosesseja äänen muokkaamiseksi sekä satunnaissysteemiä kappalerakenteiden luomiseksi. Sen jälkeen kun luovuin melodioista (lähes) kokonaan, niin on ollut hirveän vaikea tietää että miten homma etenee. Luettuani kaikennäköisistä elektroakustisten hyypiöiden käyttämistä systeemeistä ajattelin, että parempi pitää homma simppelinä ja kävin ostamassa pari noppaa.

Tähän hommaan tulee sitten myös kaikki kansitaiteet ja oon miettiny että voisin ihan CD:lle asti laittaa. Digitaaliset muodot on vähän tylsiä eikä vinyyli oo koskaan ollu mulle muuta kuin sämpläysmateriaalia. Ainakin täällä vallitseva kasetti-revival on vaan muotihömpötystä, ei niitä kukaan kuuntele.

Keikat olis ihan jees ja oon miettinyt tätä paljon, mutta en vaan pääse yli siitä että kuin tylsiä läppärikeikat on katsoa. Eikä mulla oo mitään lisättävää mun juttuihin livenä, ne on luotu yksityiseen kuunteluun.

Yksityiskohdat, niistä mä tykkään.

2. Toinen projekti liittyy alla olevaa merkintään. Kokeilen tätä hommaa siellä ekaa kertaa. Kehittelen lautapeliä, joka perustuu radiohäirintään. Kumpikin osapuoli pääsee lähettämään omia viestejään eetteriin, mutta ne viestit lähetetään samalla radiotaajuudella. Seurauksena on se että kumpaakaan viestiä ei kuule kunnolla. Tästä dokumentaatiota myöhemmin.

Jotenkin oon tykänny viime aikoina tämmösistä interaktiivisista teoksista mitä oon gallerioissa nähnyt, niin päätin kokeilla sitä sitten itsekin.

3. Animaatio, jota pallotellaan just animaattorin kanssa. Kerroin sille Seppo Ilmarisesta ja nyt homma on edennyt siihen, että vaimo joko kasvaa siemenistä tai kootaan jostain palasista. Ehdotin Ikea-settiä.

Luulen, että tästä tulee hyvä eli hauska juttu, mutta tää on ihan alkutekijöissään.

Funny is money niinku eräässä Woody Allenin elokuvassa sanotaan.

Siinä ne, nyt jo unohdin että mitä muuta mun piti sanoa! Joku toinen kerta sitten.

2011-01-13T11:49:00.002Z

Ensi viikolla ois tämmönen projekti.

Kohtuullisen mielenkiintoinen manifesti, jonka kanssa en ole kuitenkaan samaa mieltä kaikissa kohdissa.

The Cult of Done Manifesto, suosikkikohdat:

2. Accept that everything is a draft. It helps to get it done.
8. Laugh at perfection. It's boring and keeps you from being done.
9. People without dirty hands are wrong. Doing something makes you right.
10. Failure counts as done. So do mistakes.

Ja sitten ois vielä tämä. Hyvin alkutekijöissään, mutta mainitsenpa nyt tässä kuitenkin.

lentokoneessa on tunnelmaa

2011-01-01T22:29:00.004Z

Lentokoneessa oli perheenisä Pete matkalla Kanadaan. Yksin — ja omien sanojensa mukaan oli ostanut lippunsa muutamaa tuntia ennen lentoa kysymättä vaimonsa mielipidettä. 22 vuoteen ei ollut matkustanut, paitsi nyt viime kesänä oli matkustellut yksinään ex tempore-pohjalta. Rakkauden kaupunkiin Pariisiinkin meni ihan itsekseen. Totesi, että tästä reissusta saattaa nyt sitten tulla kotona sanomista.

Kovasti oli Petellä tarve vitsailla neekereistä, homoista ja viereissään istuvan, ennestään tuntemattoman Päivin ylipainosta. Päivi otti jutun hyvin tottuneen oloisesti vastaan ja heitti itsekin löylyä lisää kovaan ääneen: "jos tulee pakkolasku mereen niin mä oon sitten se turvaponttooni". Ei kuitenkaan kehdannut pyytää jatkopalaa turvavyöhönsä ja niin ollen sai sen sitten vasta laskeutumisvaiheessa, kun lentoemäntä huomasi ettei vyö mene Päivin ympäri.

Päätin jättää Petelle huomauttamatta että alkoholitarjoilu on lennolla ilmainen, Petellä oli huomautettavaa, kun yritin katsella leffaa koneelta.

Matkan aikana Pete totesi ettei osaa englantia lähes yhtään, eikä ollut tietoinen aikaerosta Suomen ja Kanadan välillä ja jännitti vaihtolentoa ja vähän kaikkea muutakin. Ilmeisesti kolmen lapsen kasvattaminen aikuiseksi on yksinkertaisempaa kuin mitä mä oon tähän asti luullut.

Heathrowlla yritin karistaa tän parivaljakon kannoiltani, mutta sehän ei tietenkään kauhean helposti onnistunut, koska olin jossain vaiheessa erehtynyt kertomaan niille oman nimeni ja niinpä Päivi sitten alkoi huudella mua nimeltä heti kun pääsin vähänkin niiltä karkuun.

2010-12-06T23:21:00.004Z

Noniin, eka luku valmistui tänään. Huomenna palautus, oon ehkä nyt sallimassa itselleni flunssan, se on ollut tuloillaan jo muutaman päivän. Huomenna ja ylihuomenna jotain pientä koululla ja sitten muutama päivä vapaata – eli käytännössä pitäis ottaa kiinni niitä hommia, mitkä on jääny kirjoittaessa rästiin. Suomeen tullessa oon sitten kokonaan lomalla, paitsi ajattelin jotain pientä kyllä tehdä sielläkin.

Deadlinet on hyviä, muuten en sais perfektionismiltani mitään valmiiksi. Tuo ensimmäinen luku on kyllä paras teksti, jonka oon ikinä kirjoittanut.

find Waldo

2010-11-26T00:35:00.003Z

Unknown Devices Tate Modernissa ja Britainissa vuoden alkupuolella.

Modernissa (neljä ekaa kuvaa) oli niin kylmä että piti pitää takki päällä koko shown ajan.

http://cargocollective.com/unknowndevices

2010-11-25T00:32:00.002Z

mitä opin tänään koulussa

communication of ideas (koskee siis esitelmän pitämistä, tää on joku tutkimustulos), mitä kautta hommat menee perille (oletettavasti jotenkin keskimäärin keskimääräiselle yleisölle jossain X kulttuurissa)

DANCE - 55%
MUSIC - 38%
WORDS - 7%

eli siis kaikkein tärkeintä on kehonkieli (eleet liikkeet asennot ilmeet silmät), sitten musiikki (äänensävy, -voimakkuus, sävel, nopeus, -paino) ja sitten vasta sanat.

Tää oli tämmönen kontekstista irrotettu "tutkimus", mutta mä oon aina jotenkin ajatellu että se mitä ihmiset sanoo, on kaikista tärkeintä ja lähtenyt liikkeelle siitä. Kiinnostavaa ja samalla hyvin suuri haaste eleettömyyteen rohkaisevassa kulttuurissa kasvaneelle; Suomessahan asiat riitelee eikä ihmiset. Vai miten se oli?

Että nyt pitäis sitten vielä pestautua jollekin näyttelijäkurssille, että saa ideansa perille sitten kun niitä viimeisiä esitelmiä pidetään kesällä.

recent developments

2010-11-23T21:16:00.004Z

Mun huone on alkanut näyttää entistä enemmän työhuoneelta. Asialle täytyy tehdä jotain. Ajattelin, että jos vaikka tekisin töitä enimmäkseen muualla.

Tänään mun tutkielmassa oli jo 1000 sanaa. 1500 pitäis palauttaa kahden viikon päästä, että ihan hyvässä vaiheessa vissiin oon, vaikkakaan noita tuhatta en ihan sellaisenaan tule käyttämään. Mut silti, sehän on jo kymmenesosa koko tutkielman sanamäärästä. Alku aina hankalaa, lopussa kiitos seisoo.

Sanontahan sanoo muuten myös että kuva kertoo enemmän kuin 1000 sanaa. En oo kuitenkaan ihan vakuuttunut, että toi mun intro ois tiivistettävissä yhdeksi kuvaksi. Tästä voimme päätellä että sanonnat ei sittenkään aina ole oikeassa!

Portsarit

2010-11-20T17:22:00.005Z

Tää on pakko jakaa, oon niin ylpee tästä:

portsari: It's a tenner to leave
mä: Wha'?
portsari: It's a tenner to leave, mate
mä: Nah, I think you have to pay me to leave.
portsari: (repee nauramaan, kääntyy toiseen portsariin päin) Shit, no one's come up with that before.
mä: Give me a fiver and I'll leave.
portsari: Alright, giv' 'im a fiver.
portsari 2: Nah I can't give you that but I can give you a leaving stamp. (yrittää pistää leiman mun otsaan)

2010-11-08T19:44:00.004Z

Aika jännä, miten tää tän päivän Viivi ja Wagner oikeastaan tiivistää mun koko opinnäytetyöidean, sekä kirjallisen että käytännöllisen!

2010-11-06T10:07:00.004Z

Mua muistutettiin tässä taannoin, että pian pitäis olla jo joku Suunnitelma. Eri asioita pitäisi hakea kuulemma hakea pian (esim. maisteriopinnot). Tuntuu vähän aikaiselta kun justhan mä vasta keksin, että mitä mä haluan tehdä lopputyöksi.

2010-10-21T20:27:00.003+01:00

Portfolio koostuu näillä näkymin installaatiosta, installaation teemalla ja materiaaleilla ois tarkoitus tehdä sit ihan kunnon levy (CD tai digitaalinen julkaisu) – ja sit noita samoja vanhoja animaatiojuttuja ois tarkoitus tehdä, mut ne ei oikein tunnu tärkeimmältä eikä kiinnostavimmilta vaan enemmän semmoselta velvollisuudelta, että pysyis joku yhteys noihin äänisuunnitteluhommiinkin. Niistä oon myös yleensä saanut hyvää palautetta, että siinä mielessä ne on semmonen turvallinen osa sitä portfoliota.

Yritin miettiä että mikä mun tutkielman aihe on suomeksi mutta en ees osaa kääntää sitä kunnolla, varsinkaan nyt kun tutkimuskysymyksen muotoilu on taas avoinna. Teemalla rikkinäiset laitteet äänilähteenä elektronisessa musiikissa mennään kuitenkin eli kirjoitan siis enimmäkseen glitch-musiikista. (Yasunao Tone, Oval, Pan Sonic, SND, Pita, Disc jne.)

Perusmeininki

2010-10-12T19:57:00.003+01:00

Lähdin aamulla kouluun, sisään mennessä huomasin että ahaa, nyt ne vihdoin jakaa niitä läsnäolotodistuksia, joita tarvii kaikkiin juttuihin ku tarvii todistaa olevansa opiskelija (Kela, kauppojen opiskelija-alet, periaatteessa sisäänpääsy yliopistolle voidaan evätä jos sitä ei oo, ym). Ni menin sitten pyytämään sitä sieltä niin ei sitä ollu. Ja sitte juoksin luokkaan kun ehti tulla jo kiire. Niin se luento oli peruttu. Ni menin selvittelemään sitä juttua, niin selvis että mun paperit on hukattu* ja mun pitää tehdä koko ilmoittautuminen uusiksi.

Nykyään tää kaikki vaan huvittaa, koska huolehdin aina että on kopiot. Kun seurasin sitä niitä toimistohenkilöiden epätoivoista etsintähommaa niin melkein alkoi naurattaa ja varsinkin siinä vaiheessa, kun se yks toimistotyyppi tuli ihan silminnähden nolona kysymään että voisinkohan mä tuoda ne paperit uudestaan niin kysyin ihan omaksi huvikseni nöyrästi, että oisko se ihan jees jos toisin ne vasta huomenna. Huvittaa muutenkin se ettei se voinu sanoa, että ne on hukannu ne paperit vaan esitti asian vaan pyyntönä tuoda ne uudestaan.

Muitakin hauskoja yksityiskohtia näihin juttuihin liittyy, esim: täkäläisen lainan myöntäjä luulee että mä oon toisen vuoden opiskelija, mut sitten toisaalta tuolta yliopistolta tuli pari kuukautta sitten kirje, joka alkoi sanoilla: 'Congratulations, it has now been a year since you graduated...' Liitteenä oli alumni-kortti, jolla pääsee koulun kirjastoon.

Eilen kävin palauttamassa 100 punnan kengät, jotka hajos alle kuukaudessa. Sainko rahat takaisin? En. Sain samalle summalle lahjakortin, vaikka väitin sen verran tiukasti vastaan, että mun taaksekin ilmestyi jo joku henkilökunnan jäsen. Eli joudun ostamaan samasta puljusta sitten kuitenkin. Ilmeisesti ihan turha kuvitella, että kallis hinta takaisi mitään laatua. Köyhän ei kannata ostaa kallista? Köyhän ei kannata ostaa yhtään mitään?

*Nii tää oli nyt muistaakseni viides kerta tässä vähän reilun kahden kouluvuoden aikana kun joku hukkaa jotain mitä oon tehny ja odottaa multa selvitystä. Oon aikaisemminkin miettiny sitä, mut nyt taidan ruveta noudattamaan sitä sääntöä että täällä ei kannata tehdä mitään hyvissä ajoin. Kenenkään kaverin mitään papereitahan ei koskaan muuten ole hukattu. Mä totisesti toivon, että saan sitten ne kandinpaperit kun se aika tulee.

2010-10-05T00:24:00.006+01:00

Huomenna takaisin kouluun ja nyt se tutkielman aihekin alkaa olla jotenkin paperilla. Kattoo mitä opettaja sanoo...

Tässä on melkein menny jo viikko Suomea puhumatta. Seuraavalla kerralla tuntuu taas omituiselta, luulen.

Toinen juttu, mikä ei ollu mitenkään hassu oli se kun näin tänään ryöstöyrityksen keskellä kirk...harmaata päivää. Semmosta parrakasta ortodoksijuutalaisukkoa yritti ryöstää semmonen joku gangsta rautakaupan oven edessä (olin itse siis just tiskillä maksamassa). Ei siinä mitään mutta se sai sitten apuun lisää niitä ukkoja, jotka yritti pitää tätä ryöstäjää paikoillaan, hämärä ajatus tais olla että ne pidättelee sitä poliisin tuloon asti. Se ryöstäjä pääsi kuitenkin karkuun ja ukoilla oli syvät viillot naamassa. Toivottavasti jää rosvo kiinni, vaikka suhtaudun näihin poliiseihin vähän epäilevästi. Ehkä jossain oli CCTV.

Tää kaikki jotenkin ilmeisesti lähti siitä kun täällä oli tänään metrolakko ja sen seurauksena bussit ihan tukossa, ihmisiä pysäkeillä laumoittain. Jotkut käyttää kaaosta hyväkseen.

Asiaan liittyen, tilasin itselleni uuden pyörän nyt sitten, toivottavasti se säästää itsensä takaisin rahassa. Aikaa ja harmistusta pitäisi ainakin säästyä.

Quiet days in N16

2010-09-25T12:31:00.003+01:00

'He used to say I was an incurable optimist, but it wasn't optimism, it was the deep realization that even though the world was busy digging its grave, there was still time to enjoy life, to be merry, carefree, to work or not to work.'
-Henry Miller: Quiet Days in Clichy

2010-09-23T15:52:00.005+01:00

Hmm katoin just tän blogin tilastoja, että mistä tänne tullaan ja millä hakusanoilla. Siitä tajuaa että kuinka ihan satunnaiset ihmiset voi lukea tätä. Vaikka en ookaan maininnu nimiä missään enkä puhunu mistään kauhean henkilökohtaisesta niin silti kuumottava ajatus. Täytyy pysyä tarkkana edelleen, että mistä kirjoittaa ja ehkä siivota jotain vanhimpia juttuja pois.

Oon viime päivinä keskittynyt aivotyöhön, siihen mitä teen lopputyöksi ja eilen sit oivalsin jotain tärkeän tuntuista siitä, että mistä olen kiinnostunut. Pari ihan kivaa ideaa ois kyllä noiksi projekteiksi, mutta musta tuntuu että tämän oivalluksen valossa täytyy vielä miettiä jotain juttuja uusiksi. Jotenkin se idis siihen kirjalliseenkin alkaa kirkastua, mikä on varsin hyvä käänne - aika alkaa käydä vähiin, kohta nää projektit pitää saattaa tiivistelmämuotoon (synopsiksiksi? Mä en enää osaa taivuttaa suomeksi kohta. Synopses näemmä englanniksi).

Kämppä on edelleen jees, tosin pari pientä ongelmaa tässäkin huoneessa/talossa on.

2010-09-21T13:19:00.001+01:00

ekana aamuna

2010-09-19T12:29:00.009+01:00

Täällä on lattia aika pahasti vinossa, joskus alkuviikosta heräsin yöllä ja olin menossa ovelle mutta koska lattia viettää toiseen suuntaan olin törmätä seinään.

Viikon päästä pitäis palauttaa jonkunlainen tutkimussuunnitelma ja aihevalinta kirjalliselle lopputyölle. Pelottavaa.

loistohotelli, toisen motelli*

2010-09-13T10:47:00.002+01:00

Täällä ollaan, odottelen huonekalujani ja sit pääsen muuttamaan.

Kuvia seuraa.

*Kari Peitsamo: Levylaulaja - Loistohotelli

2010-08-25T22:50:00.003+01:00

Nyt on huone, tai siis sopimus, oon tosi tyytyväinen.

Sama talo jossa kaveri asuu. Poismuuttava tyyppi vaan julkisti muuttonsa tosi myöhään. Jos se ois kertonu aikaisemmin niin oisin oitis ottanut tän. Siinä mielessä vähän harmittaa, ettei se kertonut aikaisemmin, koska oisin mielelläni käyttänyt viimeiset viikot muuhun.

-oikea englantilainen talo, vihdoin, ei homeessa, ei hiiriä. täysi remontti tehty alle vuosi sitten.
-iiiisoin huone sitten tänne muuton, ihan luksusiso
-saan tilata huonekalut isännöitsijältä, mitä tarviin > ei mee rahaa siihen, ei tarvi myöhemmin muuttaa niitä
-edullinen, kaiken huomioon ottaen, moniin muihin verraten
-sijainti
-kaikki laskut mukana vuokrassa, ei tarvii niitä sumplia, ne ei vaihtele vuodenajan mukaan. helppoa kuin mikroateria.
-puutarha (grillibileet), alakerran naapurit pariskunta, joiden kanssa se jaetaan on tehny äänitaidetta jo pari vuosikymmentä
-kämppikset enimmäkseen hyviä tyyppejä, niitä on 7. talo on iso, keittiössä on kaikkia juttuja kaksi (hellaa, jääkaappia jne), astiat ja kaikki semmoset myös talon mukana > niitäkään ei tarvi hankkia
-enimmäkseen toimiva kotityörota, esim keittiö ja vessat on useimmiten siistejä
-nurkantakaiset henkilöt

Ongelmia varmasti löytyy jossain vaiheessa, mutta tällä englantikokemuksella voi vaan hymyillä – suurimmat potentiaaliset ongelmat on tässä talossa kyl hyvin hoidettu.

Nyt pitää vaan hoitaa jostain sitten tän kartanon vuokra!

canis et circenses

2010-08-23T19:48:00.012+01:00

Ella by mhv

Keväällä Ella yritti syödä mikrofonin tuulisuojan, hyppi laminaatilla ja leuka loksahteli. Kieltämättä tuulisuoja muistuttaakin saaliseläintä häiritsevästi.

Karvaisten asioiden retuuttaminen oli yksi sen 'jutuista', muita oli esim uskomattomiin voimanponnistuksiin ryhtyminen suklaakätköjen löytämiseksi.

Ikävä tulee, kaikkia lempinimiä 12 vuoden ajalta en edes muista.

2010-08-18T16:59:00.001+01:00

Peruutin sen asunnon ja pidän vapaapäivän etsimisestä.

Näin unta, että menetin melkein kaikki sormeni, en muista että miten, mutta olin aika tyytyväinen kun heräsin ja ne oli paikallaan.

kompassi hukassa

2010-08-17T21:52:00.006+01:00

Pitäis päättää otanko ton yhden huoneen.

+kivanoloiset kämppikset
-yks niistä on vähän turhan suurpiirteisen oloinen
+halpa hinta
+/- sijainti
-pieni huone, mä en tiedä mahtuuko mun kamat sinne
-oudot sopimus- ja maksujärjestelyt (yks vuokralaisista ei oo kiinteistövälityksen tiedossa, en tiedä kuka itse asiassa on kunnan tiedossa eli kuka on velvollinen maksamaan veroja ja mitä seuraamuksia siitä kenellekin olisi, jos se tulisi niiden tietoon että kaikkia ei oo sinne ilmoitettu) ite oisin sopimuksessa ja jos jotain kävisi niin oisin tietty lain edessä velvollinen
-vaan yksi vessa ja kylppäri ja pieni jääkaappi viidelle ihmiselle

Oon kattonu nyt joku viis kämppää, tää on se paras niistä, muut on ollu semmosia että niitä ei voi ees harkita. Joko mun pitäis ottaa joku kalliimpi tai sitten huonompi sijainti.

Tänpäiväisessä oli hiiren- tai rotanmyrkkyä, kokolattiamatot törkyisiä, 8 ihmisen kämppä ja vain yksi liesi.

Aikaa on vielä kohtuullisesti, en vaan jaksais enää, oon tehny tätä jo 11 päivää. Luovuin jo aikaisemmin ajatuksesta muuttaa eteläpuolelle koulun lähelle, mut alan kallistua siihen, koska se ois halvempaa, tosin sit ois vaikeempi nähdä kavereita, jotka on pohjoisessa. Mut kolmas vuosi on varmaan aika kiireinen, ajansäästö matkanteossa ois kiva, sekä rahansäästö asumisessa ja siinä että on vähemmän houkutuksia säästäis myös molempia. Enkä haluis asua missään kopissa kun kuitenkin vietän aika paljon aikaa touhuillen omia juttujani.

Mulla menee tähän kaikki aika ja raha ja oikeesti mun pitäis saada tehdä kouluhommia tai etsiä töitä. Oon ollu viime päivät aika stressaantunu.

Councilin kusettaminenhan (kumpaankin suuntaan) tuntuu olevan maan tapa, mut mun mielessä on vaan se että en halua mihinkään lakiongelmiin. Jos ois vähän enemmän massia, niin tuntuu että löytyis kämppä aika helpostikin.

2010-08-11T16:55:00.004+01:00

Etsin vieläkin sitä huonetta. Kohdattuja ilmiöitä:
-täydellisen kuuloinen huone, mutta asunnonvälittäjä ei vastaa puhelimeen eikä soittopyyntöihin
-kävin katsomassa yhtä kämppää, jossa poismuuttava asukas esitteli ulkona puutarhassa olevan vessan, on kuulemma hyvä lisä kun kämpässä asuu neljä tyttöä. Ihan vesiklosetti tosin.
-naurettavan hintaisia huoneita (850 puntaa kuukaudessa, mut hei, kaikki laskut sisältyy hintaan!)
-huoneita, joihin pitäisi muuttaa heti tai ainakin mielellään alkaa maksaa jo heti
-a large room to share with a 30 year old brazilian woman, to share with 4 other people. 195 puntaa kuukaudessa. Hei tosi kiva idis!
-kasvissyöjät, gay tai gay-friendly ja tytöt/naiset on haluttuja asuinkumppaneita. Yhdessä kyllä haluttiin ehdottomasti ulkomaalaisia opiskelijoita (joka on mun mielestä vähän epäilyttävää ottaen huomioon maan tavat)
-hinnat muodostuu aika satunnaisesti, joskus single roomista halutaan 433 ja double roomista 320. Milloin laskut sisältyy hintaan, milloin ei. Joskus ne on 30 puntaa kuukaudessa ja joskus toiste taas 80.

En oo ihan toivoton, joitain hyviä vaihtoehtoja näkyy välillä. Näissä hommissa saa vaan olla aika nopea.

2010-08-05T12:28:00.002+01:00

Haha mulla on kämpänetsintäilmoitus netissä, ja mut oli merkinnyt mahdollisesti kiinnostavaksi vaihtoehdoksi semmonen talous, jossa asuu 2 irlantilaista, yksi skotti ja yksi englantilainen. Ois varmaan aika hilpeetä aluksi kun ei tajuis, että mitä ne oikein irlantilaiset ja skotit oikein sanoo.

Istuttais sitte sohvalla katsomassa jalkapalloa eikä ymmärrettäis toisiamme!

ajatusleikkejä

2010-08-01T00:16:00.008+01:00

Musta tuntuu, että tässä on kaks vaihtoehtoa: toinen on se, että tuun mökkihöperöksi ja toinen on se, että tästä tulee todella tuottelias kuukausi. Tai ehkä molemmat. Ainakin tän päivän perusteella: en jaksanu lähteä ulos eli takaisin itään, koska 1) pelkkä sinne meneminen maksaa niin paljon 2) sinne kestää noin reilun tunnin verran ja sitten yöllä pitäis matkustaa vielä takaisinkin 3) aloitin just uuden biisin. Oisin kyllä halunnut, Hackney Wickissä ois ollu Hackney Wicked -taidefestarit. En sitten kuitenkaan halunnut ilmeisesti tarpeeksi mennä. Ihan hyvä kai, viime viikko oli aika rankka, muutto ja siivoaminen meni aika tiukille, koska töitäkin oli sitten lopulta enemmän kuin aluksi sanottiin. (Nyt on soittelu loppu, ja mulla on pari hyvää tarinaa kerrottavana.)

Tuossa kylvyssä* varpaita pestessä mietiskelin, mitä nigerialainen taksikuski sanoi yks päivä, että tää Lontoo on vähän niinkuin muinainen Rooma, että yhtä rappiolla ollaan. Oon joskus ajatellu samaa: tännehän tulee vaikka mitä joka maailmankolkasta (ja kaikki ilmatiet vie tänne - Heathrow tais olla maailman kiireisin kenttä jollen väärin muista). Ja sitten nää ihmiset vaan makaa eikä pahemmin vaivaudu uudistamaan tai kehittämään mitään, vaan haluaa lähinnä kokea kaikkia uusia juttuja ja käyttää huumeita ja sensellaista. Työmoraalia ei pahemmin ole, mutta lingua franca on.

Tää South Bermondsey tuo mun mieleen välillä David Lynchin Mulholland drive -elokuvan, täällä on vähän samanlainen meininki ja samanlaisia hahmoja liikkeellä. Täähän on ihan erilainen verrattuna siihen elämänmakuiseen Hackneyhin, johon oon jo ehtiny tottua.

*Aluksi en tykänny ajatuksesta, että täällä ei oo suihkua, mut nyt oon alkanu tykätä tosta kylpemisestä. Kysykää mielipidettä uudestaan kiireaamuna, jos sellaisia mulle tässä nyt tulee tän kuukauden aikana.

"Mä oon herkkä ja juustonen niinku Mikko Kuustonen"

2010-07-27T22:25:00.004+01:00

Olen muuttanut.

Melkein kaikki tavarat on nyt siellä ja minä täällä.

Koko päivän oon siivonnu täällä ja tehtiin GG:n kanssa taksireissu sinne, ja nyt on hiki.

Laitetaanpas vähän erilaista settiä tällä kerralla:

striits of Häknii laita ovet säppii

2010-07-23T22:34:00.009+01:00

Tää on Lauralle

Mun ekan räppilevyn nimeksi tulee Lontoonsuomalaisia riimejä ja se on vastaus ylläolevaan hengentuotteeseen. :-D

Oon tässä viime aikoina ehtiny kuunnella musaa lähinnä työmatkoilla ja siitä on seurannu se, että en oo voinu kuunnella mitään meteliin hukkuvaa eli oon kuunnellu sitten lähinnä räppiä. (Suurkaupungin ongelmat, huh.)

2010-07-20T22:43:00.004+01:00

No niin, oon joten kuten alkanu viihtyä siellä töissä. Soitteleminen ei oo enää yhtä vastenmielistä. Työkavereissa on monta kivan oloista tyyppiä. Nyt ne vaan on ilmoittaneet, että meiltä loppuu pian duunit kun haastatteluja on kertyny tarpeeksi. Musta tuntuu että ainakin itelle jää se semmonen meininki päälle helposti myös työvuoron jälkeen, että kun ainoa tapa saada niitä haastatteluja on olla kiva ihmisille niin sitten samalla effortilla tulee sitten oltua kaikille muillekin.

Kohta pitäis ettiä sitten taas uutta duunia plääh, mä haluisin vaan jatkaa sitä puistossa istumista ja lukemista.

2010-07-16T10:53:00.004+01:00

Toi työ on vastoin mun moraalia, ihmisten häiritseminen kun ne on kotona. Sen lisäksi että mun työmatka on reilu tunti yhteen suuntaan.

Soitin ekat puhelut eilen, ainoat jotka vastaa kysymyksiin on mummoja joista paistaa läpi, että ne on yksinäisiä. Musta se on traagista, enkä mä en saa ees jutella niille mukavia vaan mun pitäis aina sitten ohjailla keskustelu takaisin siihen kyselyyn, joka on ehkä maailman tylsin (ja huolimattomasti käännetty, vaikka meille sanottiin että pitää tiukasti pysyä niissä sanamuodoissa). Muut puhelut näyttää sit ohjautuvan faksilaitteisiin (ne numerot on siis satunnaisia). Kenellä muilla kuin vanhuksilla edes on enää lankapuhelimia Suomessa?

Hyvät puolet: työvuorojen joustavuus, kohtuuhyvä palkka (kerrankin jossain suhteessa työn kuluttavuuden kanssa), kaikki ihmiset on ollu mukavia (melkein kaikki myös parikymppisiä, paitsi esimiehet) ja ne on eri puolilta maailmaa, ja melkein kaikista näkee että ne ei varsinaisesti nauti työstään, mut ne jotka sinne jää on sitten semmosia, joilla on semmonen tietty hyvä asenne siihen hommaan. Vuorot menee aikavyöhykkeiden mukaan eli eestiläiset ja kreikkalaiset on meidän suomalaisten kanssa samaan aikaan.

Aion tehdä nyt tällä viikolla lauantain ja ensi viikolla myös kuusi päivää, näillä näkymin tätä hommaa olis tarjolla vielä viikolla sen jälkeenkin, mutta en oikeesti tiedä että kestääkö pää. Täytyy katsoa että totunko tuohon hommaan vai en.

--

A ja G muutti eilen, meillä on Vanen kanssa puolityhjä ja sotkuinen kämppä, jossa ei kumpikaan ehdi pahemmin olla. Muutan ite vasta sitten kuun vikalla viikolla, vaikka oon kyllä jo siirtäny vähän tavaroita.

OK, pitää taas lähteä töihin...

mehulinko pyörimään

2010-07-14T20:51:00.003+01:00

Pari tuntii matkoihin, 7 tuntii koulutusta, en ehtiny syödä lounasta (mä kestän todella huonosti nälkää, kuten varmaan kaikki jo tietääkin). Mä en muistanu että työnteko vie mehut näin täydellisesti. Toisaalta tää oli vasta eka päivä ja jouduin heräämään ihan tosi aikaisin ja koulutus on aina rankkaa ja varsinaiset työpäivät tulee olemaan lyhyempiä. (Liian lyhyitä, tienaan tästä kolmen viikon rupeamasta kuukauden vuokran ja jotain siihen päälle.) Mut ihan jees tälleen niinku aloituksena, että on työ ja että saa täällä työn hakemisesta ja työelämästä kokemusta.

fair trade?

2010-07-13T22:51:00.003+01:00

Maailma kuulemma ehkä loppuu tässä puolen vuoden sisällä, ja mä käytän aikaani häiritsemällä lomailevia suomalaisia puhelinmarkkinointitutkimuksella.

Kaikki tämä on ihmisen ahneudesta johtuvaa: maailmanloppu, puhelinmarkkinointitutkimukset, se että sain eilen palovamman huuleeni.

2010-07-07T22:30:00.003+01:00

Ihmiset on alkanu kysellä multa lisääntyvissä määrin että mitä mä aion tehdä tän opiskelun jälkeen.

Tää on ehkä toinen niistä kahdesta asiasta, jotka mulle on vielä epäselviä. (Elämän tarkoitus on jo selvillä.)

Onhan noita eri kiinnostuksen kohteita listaksi asti, mut ei niistä oikein vieläkään hahmotu semmosta yhtä ylitse muiden. Ainakaan semmosta mistä sais rahaa.

2010-07-02T19:40:00.002+01:00

Just did it!

2010-07-01T23:47:00.002+01:00

Just do it!

Robinin uudet hoodit

2010-06-25T23:31:00.002+01:00

...löytyy Southwark Parkin lähettyviltä, Thamesin eteläpuolelta. Jännästi nää kaikki kolme kämppää on pohjois-etelä -akselilla melkein linjassa.

Iso yksiö, siellä ei oo kunnon suihkua tai siis siellä ei oo suihkua. Hella kuulemma toimii, ja jääkaappi on vanha. Lämmitystä ei toivottavasti tarvi testata.

Alue oli kiva, jos ja kun kaipaan rauhaa, ja ihan täysin erilainen verrattuna tähän itäpuoleen. Tänne Hackneyhin pyöräilee jotain 40 minuuttia.

2010-06-24T21:56:00.003+01:00

Sanokaa mitä sanotte, mutta yks parhaimpia tapoja viettää kuuma kesäpäivä Lontoossa on ajaa Victoria Parkiin lukemaan lopputyötä varten. Harmi, kun pitää etsiä töitä.

Huomenna pitäis aamulla katsomaan uutta kämppää, (jossa asun kuukauden tai pari,) ja sunnuntaina eka soolokeikka ikinä, johon ehdin valmistautua nyt sitten tässä ruhtinaalliset pari päivää. Englantilaiset ja organisointikyky = vähän niinku ranskalaiset ja huumorintaju = vähän niinku vesi ja öljy.

uneasy listening

2010-06-14T19:55:00.007+01:00

No tulihan se sieltä, palaute. Hyviä äänityksiä kiitteli Petteri, mikä on aika jees koska se on just sen erikoisala (ja se tunnetaan erityisen kriittisenä tyyppinä). Ja että oli hyvä kun olin keksiny tämmösen ratkaisun että miten niistä äänityksistä sais kiinnostavampia. 'The piece you created with the nicely poetic texts could be a very succesful approach.' Se mistä tuli sanomista oli puhejuttujen selkeys, voice clarity. Että kannattais kokeilla toisilla äänillä ja kielillä. Epäilen että tää on nyt englantilainen tapa sanoa että opettele ääntämään kunnolla tai hommaa joku toinen puhumaan. Enkä mä kyllä ehtiny sitä ääntä mitenkään ees parannella, tai jotenki se tuntui vähemmän tärkeeltä, vaikka sitten jossain loppuvaiheessa tulikin mieleen, että koko homma karahtaa kiville jos ne ei saa siitä selvää. Nyt oiski kiinnostavaa tietää, että kuinka paljon niiltä meni ohi / kuin paljon se söi siitä tehoa.

Mä en nyt oikein tiedä, että lähtisinkö mä kehittelemään tätä hommaa eteenpäin yhtenä lopputyöprojektina ensi vuodelle. Se kirjoittaminenhan oli varsin kivaa sitten ku se lähtee syntymään, ja se äänittäminen on varsin hauskaa puuhastelua, silloin ku se on just tutkimusmatkailua, ja löytämisen riemua (eikä tietyn äänen etsimistä johonkin projektiin viimeisenä päivänä ennen deadlinea).

Vaikka oma kiinnostus riittäiskin, niin mua vähän huolestuttaa tän homman brändi (runoja ja jotain tylsiä äänityksiä*, en kuuntele hyi), ja se että nää ei oikein taivu luontevasti mihinkään olemassaolevaan esitysmuotoon (keikka? iPod? galleria?). Siis tarkoitan enimmäkseen sitä että nää on hyvin helppo sivuuttaa, jos vieressä on joku kineettinen installaatio tms. (Oon vähän huolestunu näistä asioista kun oon katellu noita lopputyönäyttelyitä.) Kuten ystäväni vähän aikaa sitten sanoi: installaatiot on hyvin helppo tajuta, tämmöset alusta loppuun kuuntelua vaativat jutut helppo sivuuttaa.

Joku kirja + cd tyyppinen ratkaisu vois olla ihan jännä myös. Varsinkin, jos lyöttäytyis yhteen jonku lahjakkaan valokuvaajan, kuvittajan tai graafikon kanssa. Tai nettisivu?

Toisaalta mun kannattais kyllä käyttää äänitystaitojani hyväksi, koska se on se asia, josta mä oon aina saanu kehuja. Ja on toi kirjoittaminenkin aika kivaa - tää oli nyt jo sitten toinen samanlainen biisi, jonka tein, muuten. Toisaalta sitten en haluis jotenkin jämähtää tekemään pelkästään tommosia pieniä sisäänpäinkääntyneitä juttuja! Pitää ehkä tehdä kummatkin, jatkaa tätä hommaa mutta kehitellä joku ekstrovertimpi juttu kanssa. Vielä hienompaa ois, jos ne jotenki liittyis toisiinsa. Ehkä.

Niin, no, kommentteja otetaan vastaan.

*Noin muotoiltuna tää muistuttaa jotain korkeakulttuurista versiota rap-musiikista. Haha.

työvoimatoimisto-blues

2010-06-09T13:37:00.005+01:00

Olin hakemassa National insurance numberia, jota siis tarvitaan verojen maksamiseen eli töiden hakemiseen. Tosi ihmeellistä meininkiä, tai siis kohtelua. Tiuskimista ja ihmeellistä kyseenalaistamista. Esim. yksi asia mistä meinas tulla ongelma oli se että en oo syntyny Suomessa mutta kansalaisuus on Suomen. Mulla oli vähän semmonen haju tästä Job Centren toiminnasta, että se on ihmeellistä ja onneksi aamulla lähtiessä tuli mieleen, että kannattaa ottaa opiskelijakortti mukaan – sitä ei nimittäin ollu pyydetty siinä kirjeessä jonka sain (mutta tätä haastattelua sain odottaa kuukauden eli jos oisin sen kortin kotiin jättäny niin varmaan oisin sitten odottanu taas kuukauden). Meininki oli koko ajan vähän semmosta laiskan oloista ja yhtä tehtävää näytti olevan hoitamassa aina joku kaksi ihmistä tai useampia. Koko homman huippukohta oli se että kun se "asiakaspalvelija" oli käynyt ottamassa kopiot mun passista ja opiskelijakortista se ei antanu mun passia takaisin eikä selittänyt sitä millään tavalla. Erikseen kun olin pyytänyt sitä niin se selitti että sitten kun tämä haastattelu on ohi niin voit mennä tuonne sohvalle odottamaan että saat sen takaisin. Ja sitten istuin 35 minuuttia (kauemmin kuin itse haastattelussa) siellä sohvalla odottamassa että nämä ihmiset teki mitä ikinä tekikään sille mun passille. Sitten tää taho joka tuli lopulta sen mun passin kanssa sanoi suomeksi 'kiitos, näkemiin'!?

Oli vähän semmonen vaikutelma että ihan niinku niitä ihmisiä ois käsketty olemaan inhottavia ja epäkohteliaita mutta sitten välillä ne vahingossa ois päästäny oman itsensä näkymään vilahdukselta. Joka tapauksessa, oon tyytyväinen että oma englanti on sillä tasolla että voin puolustaa itseäni, monilla siellä asioineilla näytti olevan paljon vaikeampaa. Ja nyt, toivottavasti, saan kuukauden sisällä sen typerän numeron postissa...jos jobcenter sen lähettää ja royal mail perille toimittaa...

2010-06-07T18:34:00.004+01:00

Takki on tyhjä, mä tein sen taas, meinaan sain kouluhommat valmiiksi viimetingassa.

Eilinen päivä meni kirjoittaessa, kirjoitin myös lentokentällä ja -koneessa. Pääsin kotiin vähän ennen puolta yötä (paikallista aikaa) ja kirjoitin vielä hetken. Heräsin aamulla ja valmistelin esitelmäni, joka olikin paras pitkään aikaan.

Mut oli kiva myös olla ensimmäisenä, sai ottaa rennosti loppupäivän. (Toinen opettaja oli kyl myöhässä ja käveli sisään kesken kaiken.)

Kuten aina, nyt on aika tyhjä olo, viikkoja tehny hommia ja miettiny tuota duunia. Nyt se on palautettu ja esitelmöity ja kukaan ei oikeastaan sanonu mitään, pari kysymystä esitettiin. No yks kaveri sanoi että äänitykset oli hyviä, mutta sille ei toimi runouden lukeminen, vaikka mä en kyl oo ihan varma että oliko toi mun juttu runoutta, jotain riimejä kehitin ja vitsin tai pari heitin. Mistä tulikin mieleeni että ketään ei naurattanu se paras läppä siinä. Mikä ei kai sinänsä haitannu koska mun mielestä se koko homma ei ollu niiden varassa.

Mutta siis se, että teet hommia, mietit mitä haluat sanoa siitä, kirjoitat pitkät pätkät ajattelusta sen takana ja sitten kukaan ei sano oikeastaan mitään. Numeroarvosana ja joku arvio tulee joskus myöhemmin. Tosi palkitsevaa hommaa tää taiteen harjoittaminen. Parempi yrittää vaan pitää hauskaa tehdessä.

2010-05-25T22:50:00.007+01:00

Tekee taas vähän mieli valittaa ja jos ei huvita lukea ni ei tietenkään ole pakko.

Viime aikoina mulla on ollut huomattavaa epäonnea seuraavissa asioissa:

1. Arvosanat
Tää oli ehkä nyt kolmas tai neljäs kerta tässä koulussa, kun joku onnistui hukkaamaan mun arvosanan, tai ei musta riippumattomista syistä vastaanottanut sitä. Nää on kaikki ollu vielä eri opettajia. Jännästi yhdestä, eli siitä esitelmäkurssista en lopulta koskaan saanu mitään palautetta, pelkän arvosanan. Se jäi jonnekin byrokratian rattaisiin, koska se opettaja oli kirjoittanut sen silloin heti mutta joku internal verification prosessi viivästytti niitä palautteita neljällä kuukaudella ja lopulta sitte söi sen kirjallisen osion joka oli paljon kiinnostavampi kuin se numero.

2. Polkupyörät
Mun pyörät ne vaan hajoilee jatkuvasti, tai siis ekaksi hajosi se ensimmäinen käytetty niin ettei ne pyöräliikkeessä osannu tehdä sille mitään. Sitten toi toinen on hajoillu aina lyhyen ajan välein, nyt käytin sen korjaamolla muuttamassa sen yksivaihteiseksi kun ne vaihteet hajosi jotenki. Sieltä sitten sanottiin että sillä ei pitkälle pötkitä.Olin ajatellu muuttaa sen fiksiksi mutta en taida siihen leikkiin lähteä nyt sitten. Ehkä joskus on varaa sitten ostaa vaikka joku uusi fillari tms.

3. Postin/lähetysten vastaanottaminen
Näistähän on varmaan tullu valitettua, nyt ei oo ollu rahaa eikä tarvetta oikein ostaa mitään niin ei oo tarvinnu miettiä mutta mietin vähän että kannattaako täällä nyt missään nettivirityksissä edes asioida.

4. Lentokentät
Jos mä en hukkaa mun boarding cardia tai jos mun matkatavarat ei huku tai lentoa ei peruta niin mua epäillään terroristiksi mikrofonien takia.

2010-05-25T22:33:00.002+01:00

I've got a new blog dedicated to all the art and academic stuff.

Tuota ois sitten tarkoitus näytellä ensi vuonna opettajillekin.

2010-05-17T21:27:00.002+01:00

Muistan joidenkin ihmisten sanoneen, että eka vuosi Lontoossa on vaikea ja sitten kun on tottunu kaikkeen uuteen niin on kivempaa. Jos joku teille semmosta väittää, niin älkää uskoko. Ei sillä ensimmäisellä vuodella ole mitään tekemistä minkään kanssa – päin vastoin, uutuudenviehätys voi olla varsin hyvä pehmuste.

of being skint

2010-05-08T23:43:00.004+01:00

Multa loppui opintotuki, mikä on ahdistavaa nyt ja varsinkin ens lukuvuonna. Nyt pitäis sitten etsiä töitä.

Töiden hakeminen on yks epämiellyttävimmistä asioista mitä tiedän, tekemisestä on enimmäkseen hyviä kokemuksia!

Viime aikoina oon joutunu yhä useammin jäämään himaan kun kaverit menee ulos, tai sitte oon ollu ilonpilaaja ja lähteny aikaisemmin himaan. Tuntuu että joka kerta kun täällä poistuu kotoa niin lompakosta* häviää vähintään 5 puntaa. Päiväsaikaan siis, pimeän aikaan liikkuminen lähentelee kahtakymppiä. Kummallisia lainalaisuuksia, ja mä kuitenkin vältän tavaran ostamista kuin ruttoa.

Niin siis se mistä mun piti oikeastaan kirjoittaa oli se, että nyt kun mun pitäis tehdä kouluhommia ja etsiä töitä eikä oo ollu mahdollista sitten aina mennä ulos kun joku semmosta ehdottaa, niin oon tietysti onnistunu kehittämään itseäni paljon enemmän kiinnostavan projektin.

Se perustuu tuohon ohjeeseen, jonka esittelin edellisessä merkinnässä: tee minuutti ääntä (minuutin 'biisi') joka päivä. Tietystikään niistä ei yleensä tule tasan minuutin pituisia enkä läheskään joka päivä saa aikaiseksi, mutta on niitä jo 14. Tarkoitus on sitten lopulta tehdä niistä cd-julkaisu. Mä luulen että se voi olla toisaalta aika ärsyttävä kokemus (biisit loppuu vähän niinku kesken), mutta sitte toisaalta se voi olla aika jännä juttu, koska noihin on ihan selvästi kehittymässä oma soundi, eiku siis no, valitsemistani keinoista ja tämän hetkisistä esteettisistä mieltymyksistäni johtuen siitä on tulossa ihan yllättävä koherentti kokonaisuus ja sieltä erottuu semmosia toistuvia ideoita niin se on varmaan sitten ihan jännä kokemus kuunnella koko lätty. Yks ratkaisematon asia mua häiritsee, nimittäin kuinka pitkä siitä pitäis tulla. Ehkä jotain 15 ja 40 minuutin väliltä? Ehkä sitä ei tarvitse vielä ratkaista, vaan sitten viimeistelyvaiheessa kun niitä järjestelee. Mut mistä mä sitten tiedän että milloin mulla on tarpeeksi materiaalia? Tiedänkö mä sen sitten vaan?

(*Tai siis eihän mulla enää oo lompakkoakaan kun se edellinen katosi (tyhjänä onneksi) ja oon sitten miettiny että mulla on parempaakin käyttöä rahalle kuin uuden ostaminen.)

PS. Mulla on alustava aihe mun kirjalliselle lopputyölle.

Note to self

2010-03-24T23:15:00.002Z

Millä pääsee valkoisen paperin kammosta:
1. Pakottautumalla tekemään säännöllisesti
2a. Asettamalla itselleen rajoituksia
2b. Rikkomalla näitä sääntöjä tarvittaessa
3. Unohtamalla (=olemalla ajattelematta) kaikki hienot teoriat ja ajatukset ja sen sijaan keskittymällä tekemään

Ainakin nyt näyttää siltä, oon tehny juttuja seuraavalla ohjeistuksella: minuutin pituinen biisi*, joka päivä.

*Vierastan tätä sanaa, koska en tunne tekeväni musiikkia. Välillä tuntuu enemmänkin siltä, että toimintani muistuttaa kuvanveistoa. Englannin piece on moniselitteisyydessään paljon sopivampi.

Ois varmaan aika vihdoin julkaista jotain.

2010-03-01T22:58:00.005Z

Vaihdanpa takaisin suomeksi. Huomaan, että suomeksi kirjoittaminen vaatii enemmän ajatustyötä kuin aikaisemmin, siis semmonen hyvän kirjakielen kirjoittaminen. Ei ole muutamaan vuoteen tarvinnut kirjoittaa hyvää suomea, niin aika helposti tulee kirjoitettua puhekielellä.

Ei tässä nyt muuta kuin ajattelin erottaa kaikki äänijutut omaan blogiinsa, ehkä valmistautumista lopputyöhön ja sitten jos on tolkullisia juttuja niin niitä voi sitten esitellä ihmisille. Parikin luokkakaveria on lyhyen ajan sisällä aloittanut omat bloginsa ja kun kerran oon saanu kehuja omasta kirjoittamisestani, niin miksi en sitten minäkin semmoista tekisi.

Tavallaan blogin kirjoittaminen englanniksi on ollut aika hauskaa kun siinä oppii kieltä koko ajan lisää mut sitten toisaaalta pysyypä joku kosketus suomeenkin nyt tässä.

Changes

2010-02-26T14:05:00.004Z

I think I'm going to start a new, sound related blog soon. I'm going to use the name of this blog and change this to something else. I might change the language of this blog too. Maybe.